Olen tässä viime aikoina nähnyt peräti kolme Sean Conneryn tähdittämää filmiä, joten tässä viiltäväntarkka, osin muistinvarainen arvio näkemistäni tämän aina yhtä charmikkaan skottiherran elokuvista.

Ruusun Nimi (The Name of the Rose/1986) Luin tämän kirjan äidinkielen 8. kurssille ja päätin samalla katsoa siitä tehdyn elokuvan, joka tuli joulupäivänä ja jonka tallensin ja katsoin myöhemmin. Elokuvassa (ja kirjassa) englantilainen munkki William Baskerville (Sean Connery) ja hänen nuori oppilaansa Adson (Christian Slater todella nuorena) matkaavat italialaiseen luostariin, jossa tapahtuu selittämättömiä kuolemantapauksia ja jossa kiistellään uskonnollisista aiheista. Mielestäni elokuva oli varsin komeasti kuvattu ja maisemat olivat tyylikkäitä. Valitettavasti elokuva kompastui sitten juoneensa. Pidin kirjasta, mutta filmi oli totaalinen pettymys. Paljon olennaisia asioita jäi pimentoon ja munkit olivat aivan sietämättömän rumia! No, 1300-luvulla ihminen ei ollut kauneimmillaan, mutta kuitenkin. Salvatore oli onnistuttu tekemään tosi vastenmielisen näköiseksi ja ympäristö oli sopivan nuhruinen. Juoni ei tunnu etenevän ja elokuva on hiukan pitkäveteinen - tosin sitä on kirjakin. Seksikohtaus Adsonin ja tytön välillä oli ihan kuumottava. Eniten minua ärsytti koko juonen vesittäminen. Minkä ihmeen takia kerettiläisyydestä syytettyjä ei vain kuskattu inkvisiittorin mukana pois niin kuin kirjassa, vaan poltettiin jo luostarissa? Tämän seurauksena tyttö pääsi pakoon ja jäi eloon (toisin kuin kirjassa) ja "paha" inkvisiittori kuoli. Filmissä haluttiin siis selkeästi antaa rooli pahalle ja korostaa rakkautta, mikä sotii mielestäni kirjan esittämiä arvoja vastaan. Koko kirjan/elokuvan nimen merkitys on myös muutettu antamalla ymmärtää, että Ruusun nimi viittaisi tytön nimeen, mutta näin ei ole vaan se viittaa kirjan päättävään mietelauseeseen. En pitänyt elokuvasta, kirja oli mielestäni parempi. Kannattaa lukea mieluummin se, vaikka se onkin paikoittain melko raskassoutuinen ja rasittava.

Seikkailujen sankarit (The Man Who Would Be King/1975) Viidakkokirjan kirjoittajana tutuksi tulleen Rudyard Kiplingin novelliin perustuvassa elokuvassa kaksi brittiarmeijan upseeria (Michael Caine ja Sean Connery) päättävät ruveta siirtomaa-ajan Intiassa kuninkaiksi. Hanke on kaikkea muuta kuin yksinkertainen, mutta lopulta Conneryn esittämää hahmoa aletaan luulla jumalaksi ja Aleksanteri Suuren pojaksi, jolloin kunnia ja rikkaudet ovat tarjolla. Tässä elokuvassa Connery on miehisyydensä loistossa ja Caine on sanonut tätä parhaaksi elokuvakseen. Filmi on kuvattu varsin komeissa maisemissa ja siinä on myös kaikenlaisia hauskoja tapahtumia ja vitsejä. Miesten alamäki alkaa siitä kun Conneryn hahmo kruunataan kuninkaaksi ja elokuva laittaa pohtimaan ihmisen ahneuden rajoja ja kaikkea muuta hienoa ja filosofista. Loppu on todella vaikuttava ja hiukkasen karmiva: huijariksi paljastunut kuningas syöstään alas riippusillalta ja henkiin jäänyt jättää lehtitoimittajan pöydälle paketin, jossa on väärän kuninkaan osittain muumioitunut pää - kultainen kruunu yhä päässään. Suosittelen tätä seikkailuklasikkoa varsin mielelläni, sillä pidän elokuvista, jotka tarjoavat jotakin pohdittavaa viihteen lisäksi.

Salainen agentti 007 Istanbulissa (From Russia With Love/1963) Luulin, etten ollut nähnyt tätä Bond-filmiä, mutta katsoessani elokuvaa tajusin muistavani juonen lähes kokonaan, joten olinkin nähnyt elokuvan aiemmin. Joskus sen tullessa nauhoitin se videokasetille, mutten koskaan katsonut nauhaa loppuun. Ilmeisesti olen sitten nähnyt tämän joskus myöhemmin. Kuitenkin! Elokuvassa rikollisjärjestö Spectre aikoo hankkia salakirjoituslaitteen haltuunsa käyttämällä hyväkseen sekä venäläisiä että James Bondia. Joidenkin mielestä tämä filmi on sarjan paras, koska siinä ei ole mitään vempelepelleilyä tai liikaa vitsailua. Mielestäni elokuva oli ihan hyvä, mutta ei ihan yllä lempi-Bondejeni tasolle. Juoni toimii kohtalaisesti ja tapahtumapaikat ovat tarpeeksi eksoottisia, mutta jokin tässä ei vain jotenkin riitä. Bond-tyttö on nätti, sankari ovela, pahikset pahoja ja kaikki kyllä pelaa perus-Bondin tahtiin, joten voi tätä sarjan ystäville hyvin suositella.